(Viimeksi päivitetty - Lastupdated 19.3.2006)

(Sorry but this is mainly in Finnish. Only occasional English text here and there.)

Rodent Banisher

29.4.2003

Työnimi uudelle projektille on oiva nimitys tässä talossa, jossa silloin tällöin on kuulunut olevan hiiri välikatossa. Hetken kuluttua niitä ei nimittäin enää ole, kun uusi subwoofer valmistuu :-)

Hankin nimittäin uuden käytetyn vahvistimen entisen 100 W:n rakennussarjahärvelin tilalle. Nyt watteja tuli kuusinkertainen määrä. Simexin BA-600:n 600 W (350 RMS) pitäisi riittää jo about täydelliseen musiikin kuunteluun ja parhaassa mahdollisessa tapauksessa myös täydelliseen elokuvaefektitoistoonkin. Tässä lähdetään kuitenkin liikkeelle ensin musiikkipuolen parantamisesta.

Simexin paneelissa on sekä High että Low Voltagesta sekä inputit että outputit. Namiskoja on ainoastaan phase 0-180 kytkin ja Off-Auto-On-kytkin. Erillisessä - koteloon pultattavassa - remotecontrol-ohjausyksikössä (sekä tietysti kaukosäätimessäkin) on Volume-säätö ja Low-Pass-Cut-Off-Frequency-säätö (merkinnät ja speksit kertovat 40-170 Hz vaikkakin nuppi menee reilusti alle 40 Hz merkinnän). Automaattikäynnistys linjasisääntulon signaalintunnistuksesta sekä kaukosäätimet toimivat moitteettoman huomaamattomasti.

Klikkaa Simexin kuvia, jos haluat latailla isompaa ja tarkempaa:

Simex BA-600 vahvistin

Simex BA-600 vahvistimen piiristöä

Päädyin siis sitten lopulta noin 41 litraiseen umpikoteloon, jotta bassoista saadaan tiukat heti kärkeen. Infinityn manuaalissa ehdotellaan 1.3 ft3 mittaista koteloa, joka kääntyy kansankielellä noin 36,8 litraksi (jos laskin oikein), ja Beta 15X vie sisätilasta sen muutaman litran, joten tämä vaikuttaisi kohtalaiselta. Myös WinISD vakuutteli koon olevan kiva.

Ja Beta 15X kuvassa:

Infinity Beta 15X kaiutin sivusta

Infinity Beta 15X kaiuttimen kalvokuva

Infinity Beta 15X kaiuttimen liittimet

Joten sitten itse kotelosta pikainen suunnittelu. Vähän on ehkä yliampuvan rohkealla mielellä lähdetty tällaista monimutkaista koteloa rakentamaan, mutta tavoitteitahan pitää aina olla. Lisäksi hiukan huolettaa Beta:n asennusreiän ja suunnitellun syvyyden suhtautuminen toisiinsa, mutta kokeiltava vain on:

Kaiutinkotelon piirustukset

Ja kun allaolevat tarveaineet eli 29 milliset lastulevyt satuin ilmaiseksi saamaan purkutyömaalta, niin on kohtuullisen huokeaa lähteä kokeilemaan tuollaista rohkeaa yritelmää.

Raakalevyt

Heti alkuun meinasi homma karata käsistä, kun Black&Deckerin pistosahalla rupesin sahaamaan, ennenkuin tajusin, että pihallahan on sirkkelikin appiukolta ollut lainassa jo muutaman viikon. Tämän jälkeen ei turahtanut kuin tunti ja yllättävän tarkat kotelon levyt olivat valmiina:

Kotelo valekasattuna

Tälle illalle saikin riittää ja hommaa jatketaan myöhemmin...

4.5.2003 Sunnuntaina sain laitettua jopa pari palaa paikalleen:

Kotelon kolme osaa kiinni

Hommaa rupesin tekemään sitten vain 5.0x60 uppokantaruuveilla ja silikonilla (kosteiden tilojen, valkoinen). Juu silikonia, mutta ajattelin kyllä antaa sen kuivua niin kauan, ettei varmasti enää haihdu mitään elementtiä rapistuttavaa kaasua.

5.5.2003 Maanantaina jopa sitten kaksi osaa lisää:

Kaiutinkotelon viisi osaa kiinni

Pikkuhiljaa sano...

6.5.2003 Tämähän alkaa sujua. Tänään tuli eka kunnon moka, kun tuli jalkojen reiät vääriin kohtiin ja oli pakko pistää vanhoihin reikiin puutapit ja porailla tyynen rauhallisesti uudet reiät. Sen lisäksi tuli sahattua elementin reikä ja laitettua väliseinä ja viimeinen päätyseinä paikalleen.

Kotelo jaloilla edestä

Kotelo jaloilla yläviistosta

Kotelo jaloilla alhaalta

Vahvistimen lokero

10.5.2003 Nyt tuli lopulta tehtyä homma loppuun asti. Vain päälikansi vielä puuttuu ja myöhemmin vielä mahdollisesti päällystystyö. Kaiuttimen tiivistin kiinni akryylimassalla, josta tein hyvän renkaan ja jonka annoin ensin kuivua reilusti, jotta se ei tarttuisi elementtiin kiinni.

Asentaja hommissaFyllinkien asennusta


Reiän teko vahvarilleVahvarin ja säätimen reiät


Vahvari ja säädin kiinniToinen kuva samasta


Koekuuntelu suoritettuAlapuolelta


Alustavan koekuuntelun tuloksena todettava, että potkii se perhana reilusti, mutta yksinkertaisesti enemmänkin saisi... :-) Eli lattia tärisee niin, että varpaita kutittaa ja CD-soitinkin rupesi pomppimaan. Siihen piti heti keksiä jotain pehmustesydeemejä, että pystyi jatkamaan kuuntelukokeiluja. Huhhuh. Lisää asiasta myöhemmin...

19.5.2003:

Ja vielä kuva irrotettava kansi paikallaan:

Subbari kansi päällä

Kantta laitellessa huomasin muuten, että Simexissä on hyvinkin tärkeää, että mistä kohtaa kauko-ohjausyksikön piuhat kulkevat: Jos johdot menevät liian läheltä muuntajaa, niin seurauksena on sitä joka paikan perhanallista 50 Hz hurinaa, mutta kun teippasin ne vähän kauemmaksi ilmastointiteipillä, niin johan hiljeni käytännössä aivan täysin äänettömäksi.

Painoa koko komeudelle näytti tulevan 44,4 kiloa ja se näyttää riittävän sen itsensä paikalla pysymiseen aivan hyvin, joten lisäpainoajatukset voikin turhina unohtaa. Myöskin 29,4 milliset lastulevyt näyttävät olevan täysin riittävän tukevat tähän tarkoitukseen.

Vieläkään ei ole oikein kunnollista monen tunnin kuuntelusessiota saanut järjestymään, mutta lyhyet kokeilut niitä näitä kuuntelemalla todistavat laitteiston äänimassan nyt ensimmäistä kertaa riittävän meikäläiselle, koska 10 minuutin kuuntelun jälkeen piti jo laittaa vähän hiljaisemmalle; ja ihan omasta aloitteesta.

Äänenlaadullinen tulos oli kerrassaan mainio. Soundi on vahvan jämäkkä ja seuraa tiukasti jokaista bassoaallon piirtoa ja kaiken kuulee selvästi ja vieläpä tunteekin. Musiikinkuunteluun ja tuntemiseen siis aivan loistava! :-) Kokeilin tietysti myös elokuvia ja odotetusti tiukka elementti ei mölise sillä tavalla kuin vanha subbanen; jyrinät toki kyllä kuulee sekä paljon vahvemmin myös tuntee, kun sähköpatterit helisee ja lattia ja sohvakin tärisee, mutta ne ovat silti selväpiirteisen tiukat; ikäänkuin hieman kuivat. Otinpa ja laitoinpa sitten testin vuoksi vielä sen vanhan subbarinkin kiinni yhtäaikaa ja kyllä sen hieman huomasi, että efekteihin tuli mukaan löysää jyminää, joka ikäänkuin paransi tilannetta tällä saralla. Musiikin kuuntelussa vanhaa subbaria ei edes huomaa. Pakottaa se vanha subbari muutenkin molemmissa tapauksissa käyttämään huomattavasti pienempiä voimakkuuksia, kun siitä omatekoisesta vahvarista loppuu happi kesken ikävä kyllä.